'''Е́рік Ма́ґнус Ке́мпбелл Ті́ґерстедт''' ({{lang-sv|Eric Magnus Campbell Tigerstedt}}, * [[4 вереснясерпня]] [[1887]], [[Гельсінкі|Гельсинкі]], [[Фінляндія]] — † [[20 листопадаквітня]] [[1925]], [[Нью-Йорк]], [[США]]) — [[Фінляндія|фінський]] [[винахідник]] , [[інженер]] і [[промисловець]].▼
[[Файл:Eric Tigerstedt 1915.jpg|thumb|250px|Tigerstedt laboratoriossaan 1915.]]
▲'''Е́рік Ма́ґнус Ке́мпбелл Ті́ґерстедт''' ({{lang-sv|Eric Magnus Campbell Tigerstedt}}, * [[4 вересня]] [[1887]], [[Гельсінкі|Гельсинкі]], [[Фінляндія]] — † [[20 листопада]] [[1925]], [[Нью-Йорк]], [[США]]) — [[Фінляндія|фінський]] [[винахідник]]
, [[прозаїк]] і [[перекладач]].
== Біографічні дані ==
Народився в сім'ї відомого наукового діяча, [[геолог]]а й [[дендрологія|дендролога]] Акселя Фредріка Тіґерстедта та Марії Гелени Флоренс фон Шульц. Мав сестру Марію й трьох братів: Карла Ґустава Людвіґа, Акселя Улофа та [[Ернульф Тіґерстедт|Акселя Ернульфа]] — знаного фінського шведськомовного [[письменник]]а.
'''Eric Magnus Campbell Tigerstedt''' ([[4. elokuuta]] [[1887]] [[Helsinki]] – [[20. huhtikuuta]] [[1925]] [[New York]], [[Yhdysvallat]]) oli suomalainen keksijä, joka kehitti ensimmäisen toimivan järjestelmän [[elokuva|äänielokuvien]] tuottamiseen ja esittämiseen. Tämän työnsä yhteydessä hän teki merkittäviä parannuksia äänisignaalin vahvistimina käytettyihin [[elektroniputki]]in. Häntä kutsuttiinkin "Suomen Edisoniksi" ja kaikkiaan hän hankki 71 patenttia keksinnöilleen vuosien [[1912]] ja [[1924]] välillä.
Tigerstedtin vanhemmat olivat [[vuorihallitus|vuorihallituksen]] ylijohtajana ja valtiongeologina toiminut [[geologi]] ja [[dendrologia|dendrologi]] [[Axel Fredrik Tigerstedt]] ja ''Mary Helena Florence von Schulz''. Eric vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa Helsingissä ja [[Mustilan kartano]]ssa [[Elimäki|Elimäellä]]. Hän oli lapsesta kiinnostunut tekniikasta ja opiskeli innolla matematiikkaa ja fysiikkaa. 11-vuotiaana hän rakensi yksinkertaisen valokuvauskoneen ja sen jälkeen muun muassa sähkömoottoreita, paristoja, kipinälennättimen ja jopa salakuuntelujärjestelmän, jonka avulla hän saattoi kuunnella kotitalossaan käytyjä keskusteluja. Näistä harrastuksista huolimatta Tigerstedtin koulumenestys oli heikkoa ja hän joutui riitaan isänsä kanssa ja lähti kotoaan 15-vuotiaana. Tigerstedt työskenteli tämän jälkeen viilarina ja asentajana eri konepajoissa ja laivatelakoilla Helsingissä. Hän siirtyi myöhemmin asentajaksi puhelinalalle ja palasi kotiin sovittuaan isänsä kanssa.
Vuonna [[1908]] Tigerstedt muutti [[Saksa]]an jatkamaan opintojaan. Hän suoritti siellä ylioppilastutkinnon ja alkoi opiskella sähkötekniikkaa [[Cöthen]]in ''Friedrichs-polyteknikumissa''. Cöthenissä hän ystävystyi toisen suomalaisen ''Albert Nyblomin'' kanssa ja meni vuonna [[1910]] kihloihin Nyblomin sisaren Marjatan kanssa. Tigerstedt suoritti polyteknikumissa heikkovirtatekniikan loppututkinnon hyvin arvosanoin vuonna [[1911]] ja sai päästötodistuksen saman vuoden syksyllä.
[[1912]] Tigerstedt alkoi kehitellä äänielokuvan toteuttamiseen tarvittavaa tekniikkaa. Ystävänsä Albert Nyblomin avulla hän onnistui hankkimaan rahoituksen [[Berliini]]n perustamalleen laboratoriolle. Rahoittajana uudessa vuonna [[1913]] perustetussa ''Fotomagnetofon'' nimisessä yhtiössä toimi ruotsalainen tukkukauppias ''Axel Wahlstedt'' ja toisena yhtiökumppanina oli ruotsalainen insinööri ''Hugo Swartling''. Yhteistyö oli kuitenkin hankalaa ja lopulta yhtiö hajotettiin tammikuussa [[1914]] ja Swartling palasi [[Ruotsi]]in.
Tigerstedtin ajatuksena oli valokuvata äänisignaali filminauhalle, josta se sitten voitaisiin toistaa filmin esittämisen yhteydessä. Äänen tallennus filmille tapahtui ''fotomagnetofoniksi'' kutsutulla laitteella, josta Tigerstedt rakensi useita prototyyppejä. Toinen äänielokuvan esittämiseen liittyvä ongelma oli se miten äänisignaali saataisiin vahvistettua niin voimakkaaksi että se kuuluisi elokuvateatterin salissa. Tigerstedt yritti ensin käyttää signaalin vahvistamiseen ''Lieben''-tyyppisiä [[katodisädeputki]]a mutta hän joutui pian huomaamaan että ne eivät sopineet tarkoitukseen. Tigerstedt alkoi valmistaa itse [[Lee De Forest]]in alun perin keksimiä triodielektroniputkia, joissa oli lasiputken sisällä tyhjiössä alumiinista tai kuparista valmistetut hila- ja anodi-elektrodit sekä hiillytetystä [[bambu]]kuidusta valmistetut hehkulangat.
Tigerstedt onnistui useiden kokeiden jälkeen kehittämään sellaisen elektroniputken, joka vahvisti äänisignaalia moninkertaisesti verrattuna Lieben-putkiin ja hän esitteli kehittämäänsä järjestelmää pienelle tutkijaryhmälle helmi-maaliskuussa [[1914]]. Tigerstedt hankki patentit triodiputkissa käyttämiensä elektrodien lieriörakenteelle sekä putken päälle asennetulle rautapeltiselle kuvulle, jonka tarkoitus oli estää ulkopuolisten magneetti- ja staattisen sähkön kenttien vaikutus putken toimintaan. Pian patenttihakemusten jättämisen jälkeen Tigerstedt joutui kuitenkin [[Venäjä]]n kansalaiseksi luokiteltuna henkilönä poistumaan Saksasta [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] puhjettua heinäkuussa [[1914]]. Saksan valtio takavarikoi Tigerstedtin patentit. Hän sai niistä sodan jälkeen korvausta, mutta Saksassa silloin vallinnut [[hyperinflaatio]] kutisti korvaussumman olemattomaksi.
Tigerstedt siirtyi nyt vähäksi aikaa Suomeen ja muutti sen jälkeen Ruotsiin ja sitten [[1915]] Tanskaan , jossa hän jatkoi äänielokuvatekniikan kehittämistä tällä kertaa ''Petersen & Poulsen''-nimisen yhtiön osakkaana. Hän tutustui tanskalaiseen keksijään [[Valdemar Poulsen]]iin ([[1869]]–[[1942]]) joka oli kehittänyt [[magnetofoni|teräslankamagnetofonin]] eli ''telegrafonin''. Tanskassa Tigerstedt kehitti myös laitteen, jolla lentokoneessa peräkkäin istuvat lentäjät saattoivat keskustella keskenään lennon aikana. Laitteeseen kuului osana erittäin pieni korvaan asetettava kuulokekapseli, jolle löytyi pian myös käyttöä huonokuuloisten kuulolaitteena. Tigerstedt meni [[1919]] Tanskassa naimisiin tanskalaisen taidemaalari ''Ingrid Lignellin'' kanssa; hänen aiempi kihlauksensa Marjatta Nyblomin oli jo sitä ennen purkautunut. Pariskunnalla syntyi poika ''Carl Axel Waldemar'' vuonna [[1921]], mutta muuten avioliitto osoittautui epäonnistuneeksi ja päättyi eroon pian pojan syntymän jälkeen.
Avioeronsa jälkeen Tigerstedt palasi [[1922]] joksikin aikaa Suomeen asuen täällä Mustilan kartanossa Elimäellä. Avioeron yhteydessä hänen entinen vaimonsa oli takavarikoinut tavaroita joiden joukossa oli Tigerstedtin työpajan laitteita. Ilman näitä laitteita Tigerstedt ei pystynyt aloittamaan uudelleen tutkimustyötään ja niinpä hän päätti [[1923]] lähteä [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]].
Yhdysvalloissa Tigerstedt tapasi [[Thomas Alva Edison]]in, jonka kanssa hän oli ollut jo aiemmin kirjeenvaihdossa ja perusti ''The Tiger Manuafacturing Co'' nimisen yrityksen, joka valmisti kolmipiirisiä [[radio|kideradiovastaanottimia]] ja kryptografoneita. [[Meksiko]]n hallitus osti 2 tällaista kryptografonia ja myös radioiden myynti lähti hyvin käyntiin. [[20. huhtikuuta]] [[1924]] Tigerstedt joutui kuitenkin auto-onnettomuuteen ja loukkaantui siinä vakavasti. Pian sen jälkeen hän sairastui myös [[tuberkuloosi]]in, joka levisi nopeasti eri puolille, muun muassa munuaisiin, joista toinen jouduttiin poistamaan leikkauksessa. Tigerstedt kuoli huhtikuussa [[1925]] New Yorkissa. Hänen tuhkauurnansa tuotiin Suomeen ja haudattiin [[Hietaniemen_hautausmaa|Helsingin vanhalle hautausmaalle]].
==Kirjallisuutta==
* {{kirjaviite|Tekijä=Gerald F J Tyne|Nimike=Saga of the Vacuum Tube|Julkaisija=H. W. Sams|Vuosi=1977|Tunniste= ISBN 0-672-21470-9 }}
* {{kirjaviite|Tekijä=A.M. Pertti Kuusela|Nimike=E.M.C Tigerstedt 'Suomen Edison'|Julkaisija=Insinööritieto|Vuosi=1981|Tunniste= ISBN 951-793-395-9}}
* {{kirjaviite|Tekijä=J. Kuusanmäki, Kauko Rumpunen & Pertti Vuorinen|Nimike=AO Lisiä historiaan|Vuosi=1998|Julkaisija=Pertti Vuorinen|Tunniste=ISBN 952-90-9878-2 }}
== Aiheesta muualla ==
* [http://personal.inet.fi/koti/antero.tanninen/tiger.html Eric Tigerstedt, Suomen Edison]
* http://www.warthog.fi/vuosi2005/kulttuurivinkit/vinkki09-2005.html
* http://www.tekniikanmuseo.fi/tigerstedt/etusivu.html E.M.C Tigerstedt - Suomen Edison, Tekniikan museon verkkonäyttely
==Lähteet==
* [http://www.warthog.fi/vuosi2005/kulttuurivinkit/vinkki09-2005.html Eric Tigerstedt – tuntemattomaksi jäänyt suomalainen keksijänero]
{{DEFAULTSORT:Tigerstedt, Eric}}
[[Luokka:Suomalaiset keksijät]]
[[Luokka:Amerikansuomalaiset henkilöt]]
[[Luokka:Vuonna 1887 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1925 kuolleet]]
| 